Helsingin Yliopiston Luonnontieteellisen Keskusmuseon eläinmuseossa säilytetään yli neljääsataa pääasiassa hyönteiskokoelmien tietoja sisältävää keruupäiväkirjaa. Keruupäiväkirjat (”kladikirja”, ruots. ”kladdbok”) ovat kerättyjen hyönteisyksilöiden näytenumerot ja muut keruutiedot sisältäviä luetteloita. Useimmiten käsin kirjoitettuihin, hyönteisnäytteen kanssa samaan neulaan neulattuihin pieniin etiketteihin ei aikoinaan saatu mahtumaan näytenumeron lisäksi juurikaan muuta keruutietoa, joten muut tiedot kirjattiin erilliseen kladikirjaan.

Vähimmäistiedot kerääjän ja yksilönumeron lisäksi olivat keruuajankohta ja -paikka sekä tiedot etikettilappujen väristä ja kirjoitusasusta. Lisäksi kirjattiin tiedot mahdollisesta isäntäkasvista, keruumenetelmä, munana tai toukkana kerättyjen yksilöiden kuoriutumispäivä yms. Erivärisiä lappuja ja eri tavoin yli- tai alleviivattuja numeroita käytettiin, koska pitkien numerosarjojen kirjoittaminen pienille lapuille oli hankalaa. Kirjapaino- ja kopiokoneteknologian kehityttyä riittävät keruutiedot voitiin kirjoittaa neulatun hyönteisen etiketteihin, joten kladikirjojen kokoaminen on vastaavasti vähentynyt. Mahdollisesti säilyneitä alkuperäisiä maastomuistiinpanoja lukuun ottamatta vanhimpia keruutietoja ei ole tallennettuna missään muualla kuin osin huonokuntoisissa noin 8-300 sivuisissa kladikirjoissa, joten jopa tuhansien näytteiden tiedot/kirja sisältävät kirjat ovat hyönteiskokoelmien tulkinnassa korvaamattoman arvokkaita.

Turun palossa 1827 tuhoutui suuri osa vanhimmista kokoelmista ja keruupäiväkirjoista, joten materiaali on pääasiassa tätä myöhäisemmältä ajalta. Vanhimmat täällä julkaistuista keruupäiväkirjoista ovat niin sanottuja koontikirjoja alkaen 1860-luvulta (kirjat n1-n7). Näihin on koottu usean kerääjän kokoelmatietoja samalta aikakaudelta. Suurin osa kirjoista on kuitenkin henkilökohtaisia, yhden tutkijan tai harrastajan kokoelmat sisältäviä. Nyt julkaistu osa kirjoista ulottuu 1950-luvulle ja osin myöhemmäksikin. Keruutietojen lisäksi osa kirjoista sisältää hyvinkin yksityiskohtaista tietoa keruupaikan maantieteellisistä, maaperä- ja sääolosuhteista sekä muuta elinympäristöön liittyvää tietoa. Kirjojen sivuilta voi myös löytää karttoja, retkikunnan budjettilaskelmia tai melko vapaamuotoista kuvailua keruutapahtumista ja tapahtumien sivusta. Kirjoitusasultaan kirjat ovat vaihtelevia. Varsinkin osa vanhimmista kirjoista on kirjoitettu näyttävällä käsialalla. Osa kirjoista taas sisältää erittäin vaikeasti tulkittavia, ilmeisesti suoraan maastossa kirjoitettuja muistiinpanoja. Siitä, ovatko käsinkirjoitetut kirjat kerääjien itsensä puhtaaksikirjoittamia, ei useimmissa tapauksissa ole tietoa. Todennäköisesti suurin osa on avustajien, sihteerien tai myöhempien tutkijoiden käsialaa. Tunnettuun tavaratalosukuun kuuluneen Sten Stockmannin kaikkiaan noin 1300 sivua käsittävät muistiinpanot (kirjat n197-n200) ovat poikkeuksellisesti kirjoituskoneella puhtaaksi kirjoitettuja. Tarinan mukaan urakan on tehnyt tavaratalossa Stockmannin sihteeri.

Luonnontieteellisen keskusmuseon digitointiprojektissa kirjojen tietoja on ensi kertaa kopioitu ja tallennettu digitaaliseen muotoon. Kirjat on valokuvattu eläinmuseolla sivu tai aukeama kerrallaan, ja näistä valokuvista on tulkittu teksti, osin etätyönä. Kuvatut sivut sekä digitoitu tekstisisältö ovat nähtävissä tämän käyttöliittymän kautta, ja näin kirjat ovat ensimmäistä kertaa kaikkien kiinnostuneiden tavoitettavissa ja hakusanahaulla haettavana tarvitsematta selata läpi kirjoja löytääkseen haluamansa tiedon. Julkisen käyttöliittymän kautta on toistaiseksi selattavissa runsaat 30 digitoitua keruupäiväkirjaa, jotka sisältävät yhteensä noin 3700 sivu- tai aukeamakuvaa. Kirjat on numeroitu arkistojärjestyksessä (n1, n2, n3 jne., n= ”notebook”) ja sivu- tai aukeamakuvat kirjan numeroon liitetyllä juoksevalla numerolla (esim. n1-002). Kirjoista löytyvät näyte- ja havaintotiedot on tallennettu myös rakenteistettuun muotoon tietokantaan, josta osa on nähtävissä tämän käyttöliittymän kautta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon keruupäiväkirjojen lisäksi käyttöliittymään sisällytetään Oulun yliopiston eläinmuseolla säilytettävät Uunio Saalaan kladikirjat, joita on kaikkiaan 35. Erotuksena LTKM:n kirjakokoelmasta näiden kirjojen numeroinnissa käytetään kirjaintunnusta o (o1, o2 jne, o=Oulu). Kaikki Saalaan kirjat on skannattu ja tietojen tulkinta ja rakenteistaminen on parhaillaan käynnissä. Oulun eläinmuseolla on myös mm. Viljo Oksasen ja Juha Viramon kladikirjoja, joita ei ole vielä digitoitu mutta jotka luultavasti tullaan digitoimaan jossakin vaiheessa ja sisällyttämään samaan tietokantaan.

Linkkejä:

Hyönteiskokoelmien historiaa:

Artikkeli Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon hyönteisosaston kokoelmien historiasta:
http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/hyonteiset/kokoelmat/index.htm

Taustatietoa hyönteistutkijoista ja -harrastajista, joiden keruupäiväkirjoja on digitoitu:

Artikkeli Stephan Platonoffista (ruotsiksi):
http://www.michaeltamelander.se/cms/readarticle.php?article_id=64

Biografiakeskuksen artikkeleita (luettavissa ilmaiseksi tiettyjen korkeakoulujen verkko-osoitteista, muuten maksullinen palvelu):
Uunio Saalas
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/7269/
John (Johan) Sahlberg
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/6377/
Carl Reinhold Sahlberg
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3616/

Wikipedia:
Carl Gustav Mannerheim
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Mannerheim
Johan Reinhold Sahlberg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Reinhold_Sahlberg
Richard Frey
http://fi.wikipedia.org/wiki/Richard_Frey